background

LÄHIALUEEN PALVELUT JA NÄHTÄVYYDET


Taivalvaara

Lue lisää >>



Julma-Ölkky

Lue lisää >>



Kuusamon suurpetokeskus

Lue lisää >>



Jalavan Kauppa

Jalavan Kauppa ja Pirttikahvila jo vuodesta 1883. Keskellä Taivalkosken kylää on Jalavan kauppa ja pirttikahvila. Vierailu kaupassa ja kahvilassa on kuin paluuta historiassa taaksepäin talon­poikais­kulttuurin ajoille.
Jalavan kaupan on perustanut Vienan Karjalan Pistojärveltä Puolangalle tullut laukkukauppias Stephan Jakowleff.

Kannattaa kokeilla myös Jalavan suolahuonetta.

www.jalavankauppa.net



Kallioniemi

Kallioniemi on Kalle Päätalon lapsuudenkoti Jokijärven rannalla avoinna kesäaikaan yleisölle. Museossa voi tutustua Kalle Päätalon elämään ja aikakauteen, jota hän on kirjoissaan kuvannut.

Katso lisää >>



Kalle Päätalon näköistyöhuone ja näyttely

Päätalo-näyttely koostuu pysyvästä Kalle Päätalon näköistyöhuoneesta sekä vuosittain vaihtuvasta valokuva- ja esinenäyttelystä.

Tervetuloa tutustumaan Kalle Päätalon näköistyöhuoneeseen ja hänen elämästään kertovaan näyttelyyn! Näyttelyssä, aivan kuten Kallen kirjoissa, paikallisten ihmisten elämä ja suomalaisen arjen lähihistoria muuttuu eläviksi tarinoiksi.

Katso lisää >>



Saijan lomakartano

Lue lisää >>



Kenttärata

Saksalaiset rakennuttivat Jatkosodan aikana vuosina 1942-44 kapearaiteisen 178 km:n pituisen rautatien Hyrynsalmelta Kuusamoon. Isokummussa Jokijärventien varrella sijaitsivat Isokummun asema, veturitallit, veturipaja ja vankileiri. Paikat on merkitty tutustumista varten viitoilla maastoon, Isokummussa on myös muistomerkki Kenttäradan uhreille. Leirialueella on vuosien 1942 - 1944 asema-alueesta kertova infotaulu.

Katso lisää >>



Harjut

Harjut muodostavat laajan kokonaisuuden. Jääkauden jälkiä on laajalla alueella. Hyvän kuvan jääkauden jäljistä saa kulkemalla luontokeskuksen lähellä sijaitsevalla Huosiharjulla, jonka kyljessä on suppia ja suppalampia. Luontokeskuksen viereinen Öllöri-järvikin on jääkauden muodostama, syvä ja kirkas.



Värikallion maalaukset

Kivikautiseen pyyntikulttuuriin liittyy Värikallion kalliomaalausryhmä, joka on noin 3 500-4 500 vuotta vanha. Värikalliolle vie kaksi polkua ja latu. Matkaa lyhintä polkua pitkin on vajaa 4 km. Auton voi jättää Lihapyörteen paikoitusalueelle. Kodassa lähellä Värikalliota voi kahvistella ja levätä. Itse kalliota pääsee hyvin lähelle puusiltaa pitkin. Myös Julman Ölkyn paikoitusalueelta on 4 km:n pituinen polku Värikalliolle.

Lue lisää Värikalliosta



Seipiniemen eräleiri

Seipiniemi on Hossanjärven rannalla sijaitseva elämyskeskus. Mieli ja keho rentoutuvat suuren savusaunan lämmössä. Kesällä voi vilvoitella läheisessä Hossanjärvessä, talvella taas
karaista itseään lumessa tai avannossa.

Maittava ruoka tunnelmallisessa ja luonnonläheisessä Seipiniemessä kruunaa päivän kokemukset. Varaa täyden palvelun kokouspaketti Hossasta ja tee tilaisuudesta elämys.



Papinpetäjä

Keihäslammen kohdalla Hossanjärven rannassa, tien varrella on vanha kuollut mänty. Vanhimmat siihen tehdyt merkinnät ovat 1750-luvulta. Puun alla on odoteltu vesiä pitkin saapuvaa pappia ja ehkä verottajaakin. Tarinan mukaan puun alla on kastettu lapsia, kun papilla olisi ollut liian pitkä matka syrjäisiin taloihin. Lounatkosken puromylly, kämppä, uittolaitteet ja vetotaival.

Toimintakuntoinen mylly on siirretty Lavajärveltä vanhalle myllyn paikalle. Lounatkosken yläpuolella on uittopato, venevaja ja neulavarasto. Neulat olivat parruja, joilla padon virtausta säädeltiin. Lounatkosken kämppä on museoviraston varjelema vanha uittokämppä. Kosken ohi vie vetotaival. Lounatkoskelle pääsee autolla noin 200 metrin päähän ja siellä on pieni  pysäköintialue.

Lue lisää Lounatkoskesta



Talasjärven niitty ja lato

Talasjärven rannassa on vanha rantaniitty ja lato. Karjan rehu kerättiin ennen ranta- ja suoniityiltä. Talasjärven niittyä niitetään yhä joskus, jotta se pysyisi avoimena. Niitylle vie merkitty polku. Maantielle matkaa on noin 5 kilometriä.



Honkavaaran poroerotteluaita

Aidan muodostavat nelikulmainen koppa, nielu ja koukut, joita Lapissa sanotaan kaarteiksi, sekä johdeaidat eli kahat. Porot ajettiin ensin nieluun ja vähän kerrallaan koppaan, jossa itse merkitys tapahtui. Jäljellä on luhistunut ruhojen säilytyslato. Aitaa käytettiin vielä 60-luvulla. Poroerottelupaikalle on merkityt polut Tolosenvirralta, Pitkältä Hoilualta ja Aittojoelta. Niissä on myös pysäköintipaikat. Lähin tie on Rytikankaalla, mutta sieltä ei ole merkittyä polkua. Peuranpyyntikuopat

Varhaisin peuranpyyntikeino on ollut pyyntikuoppa. Kuopat ovat sijainneet peurojen reiteillä, mm. kapeilla kannaksilla ja harjuilla. Kuopat näkyvät nykyään painanteina maastossa. Selvimmin näkyvät Joukonvirralla olevat kuopat. Pyyntikuopat sijaitsevat Honkavaaran poroerottelupaikan lähellä (2 km), saman merkityn polun varressa.



Porotallit

Kokalmuksella ja Lounajalla ovat porotallit, joihin porot kesällä menevät räkkää eli sääskiä ja hellettä pakoon ja niitä on käytetty porojen kokoamiseen merkitsemistä varten. Sääsket eivät viihdy pimeässä ja viileässä rakennuksessa. Porotallit ovat matalia hirsirakennuksia, joissa on poron mentävä oviaukko. Matkaa Rytikankaan paikoitusalueelta on noin 2 km.



Pororysät

Talassalmessa ja Lounajalla on porojen kiinniottamiseen käytettyjä pororysiä. Rysiin on laitettu merkintäaikoina houkuttimeksi heinää ja lehtikerppuja. Matkaa Hossalaislampien
pysäköintialueelta on Talassalmen rysälle noin 4 km, Lounajalle reitistä riippuen 2-4 km.